Viime aikoina on ollut aika vaikeaa. Kävin psykologilla, joka ehdotti, että lopettaisin alkoholin käytön. En ainakaan tänä viikonloppuna onnistunut, vaan vedin perseitä tavanomaiseen tyyliin. Olen kyllä selvästi huomannut, että alkoholi pahentaa masennustani ja muutenkin sotkee elämääni perinpohjin. Ei mulla ole varaa pitää kahta toimetonta päivää viikossa, jos meinaan oikeasti joskus valmistua. Tuon viimeksi mainitun seikan suhteen olen alkanut olla aika epäileväinen viime aikoina. Mitä jos lopettaisi opiskelun ja menisi työkkäriin? Ei onnistu - sellaisen ratkaisun jälkeen en kyllä koskaan voisi katsoa itseäni peiliin. Toisaalta, minua kiehtoo ajatus siitä, että laskeutuisin ihan rehellisesti pohjalle. Silloin ei olisi kuin yksi tie, eikä tarvitsisi enää pelätä putoamista.