Ah, miten kauniiseen harsoon lumi onkaan kietonut puut! Ah, miten kutsuvasti kuu kumottaakaan sumuhunnun takaa! Ah, millainen pakkanen, oikea muumilaakson marraskuu ja tonttu ei vaan saa unta -ilma. Silti inhoan sunnuntai-iltoja: tukka on rasvassa ja lemuaa tupakalle, eikä sitä jaksaisi millään pestä. Mitään älyllistä toimintaa ei ole havaittu sitten perjantain, ja viikonlopun pisin lenkki on tehty siihen yhteen keskustan baariin ja takaisin. Koko päivän on nuokuttu vaikka nukuttiinkin kahteentoista, mutta jostain kumman syystä suurin piirtein silloin kun Mullan alla alkaa, piristytään, ja sängyssä ei sitten saada unta ennen aamu kolmea.

Viime yönä olin kuulemma mennyt unissani vaatekaappiin, pudottanut puolet paidoista henkarista ja selittänyt toimintani sillä, että "tyynyyni on kirjoitettu jotain tekstiä". Joopa joo. Ehkä ensi yönä siirryn leipäveitsiin tms. Ihmismielen tuntemattomat sopukat jaksavat aina hämmästyttää.