Juhannuksena pitäisi olla lupa olla huolehtimatta, mutta minkäs teet,
kun se ei tunnu ansaitulta tämän jo kolmen viikkoa jatkuneen
hermostuneen joutilaisuuden jälkeen. Olemme lähdössä kohta puoliin
tuttavapariskunnan mökille, jonne menen ns. pitkin hampain (mistäköhän
tuokin sanonta on peräisin). Sosiaalisen kanssakäymisen yliannostus
nimittäin uhkaa.
Lupaan itselleni, että en ole tänään pahemmassa humalassa kuin
poikaystäväni. Joka toinen lasi vettä, laskupää terävänä ja ajatukset
seuraavassa aamussa - eiköhän näiden lääkkeiden pitäisi tepsiä. Ei kai
tahdonvoimani voi oikeasti olla niin surkea?
perjantai, 24. kesäkuu 2005
Kommentit