Helle ja lomailu alkavat jo kyllästyttää. Tänäänkin lupasin mennä
terassille, en muka voinut kieltäytyä, kun en ole tavannut kyseistä
tuttavaani yli kolmeen kuukauteen. Luulen, että absolutistiksi
julistautuminen ja puhelimen kiinni pitäminen ovat pian aiheellisia.
Löysin lehtiroskiksesta uusimman Annan ja siinä oli jonkinlainen, öh, mies-extra. Olen
muuten sitä mieltä, että Anna on asiallisimpia naistenlehtiä, ja nytkin
läpyskässä oli ihan fiksuja kirjoituksia, mm. eri aloja edustavat äijät
olivat avautuneet aiheesta "mitä naisen tulisi tietää miehestä".
Eräs noista jutuista kylläkin ärsytti suuresti, nimittäin jonkun nuoren
kirjailijanplantun (unohdin jo nimen) kliseitä kierrättänyt teksti
siitä, kuinka vain miehet voivat oikeasti diggailla rokkimusiikkia, kun
taas tyttöjen fanius jää teinikirkumisen tasolle. Rokkibändit kun
mystifioivat miesten välisen kaveruuden ja blaa blaa.
Äh,
minä olen ainakin aina haaveillut rocktähden urasta (haaveilen
edelleen, en lainkaan häpeä myöntää) ja se, että tuttavapiirini
musafanitytöt eivät ole ikinä saaneet bändiä perustettua ottaa päähän.
Muutenkin, en näe lainkaan mahdottomana sitä, että tytöt voisivat
samaistua miespuolisiin rokkistarboihin eivätkä ainoastaan haaveilla
niiden tyttöystävinä olemisesta. Minä ainakin matkin aikanaan Sueden
poikien tyyliä naurettavuuksiin asti ja opettelin soittamaan melkein
koko biitlesin tuotannon koskettimilla. Ja nurkissani pyörii edelleen
huomattava määrä kiiltäväpintaisia popjulkaisuja. Todennettavissa
olevasta fanittamisesta huolimatta naisbändejä on edelleenkin ihan
liian vähän, kuin myös naispuolisia poptoimittajia, esimerkiksi. Ovatko
naiset liian kateellisia toisilleen kyetäkseen muodostamaan miesten
hyväveli-verkostojen kaltaisia sosiaalisia muodostelmia (ilmankos "hyvä
veli" ilmaisulle ei ole vakiintunutta feminiinistä vastinetta)?
lauantai, 9. heinäkuu 2005
Kommentit