Joulunpyhät kuluivat baareissa luuhaten, valitettavasti. Tein luultavasti uuden ennätykseni juomisen tahdissa, kiitos tiukkojen napsujen tiuhan nauttimisen. Nyt tekisi mieli olla rauhassa, yrittää vaikka lukea jotakin kirjaa. Niin muistaakseni ennen vietin aikaani. Voisin kai luvata itselleni, näin uuden vuoden kynnyksellä, että viettäisin tulevaisuudessa päivittäin pari tuntia ihan itseni kanssa, niin tuskallista kuin se välillä onkin. Paikallaan istumisen opetteleminen voisi auttaa myös saattamaan tutkintoni loppuun, vaikka motivaatio kirjoittamiseen ja lukemiseen on ennätyksellisen alhaalla edelleen.

Eilen tajusin taas, kuinka joidenkin ihmisten kanssa en vain tule toimeen, koska satun olemaan tällainen itseeni liian tyytyväinen ikuinen lukiolaissnobi. En kerta kaikkiaan jaksa lässyttää vauvakuvien äärellä kovin pitkää aikaa ja myös painon hallinnasta keskusteleminen on ollut tällä vuosituhannella pannassa täällä päin. Lisäksi on myönnettävä, että tiettyjen 1900-luvun historiaan liittyvien perustietojen hallitseminen lisää minun silmissäni ihmisen kiinnostavuutta keskustelijana (huolimatta siitä, että historian tutkijaa minusta ei valitettavasti ikinä tullut).