Tänään
elämä on taas ollut jotenkin hirveän vaikeaa, mutta en nyt mene
yksityiskohtiin. Joka tapauksessa, keskittymiskykyni ei enää illalla
venynyt graduksi optimistisesti kutsumani tajunnanvirtapökäleen
muovailemiseen, vaan lähdin shoppailemaan. Käytin tuosta vain useita kymppejä ns. pienten kätten töihin, hintaa kysymättä. Kirja-alesta mukaan tarttui sekä
aina niin kivan näköisiä kovakantisia kirjoja joita on pakko ostaa ihan
siksikin että ne ovat täyshintaisena niin helvetin kalliita että
hyödyllisen oloisia yleishakuteoksia, joita ostaessani ilmeisesti aina
hetkellisesti unohdan että se internettikin on tosiaan keksitty. En nyt
yritä tosiaankaan väittää, että harrastaisin lukemista.
Ökyilyilta piti tietenkin päättää hampurilaisbaariin. Haamumajoneesi valuu vieläkin suupielistäni.
Paras päätös päivälle on tietenkin olla yksin kotona ja kuunnella
folkkia ja juoda kaljaa kaksin käsin. Löysin kivan nettiradion, joka
soittaa Mazzy Staria, Dylania ja kymmeniä artisteja, joista en ole
ikinä kuullutkaan. Tuntuu ihan siltä kuin olisin lapsi taas enkä olisi
ikinä ryhtynyt juomaan tai tupakoimaan tai kohtaamaan omaa
keskinkertaisuuttani (tässä siis viittaan enemmänkin lapsuuden ideaan kuin omaan lapsuuteeni, jota sinänsä ei kyllä ole ikävä).
perjantai, 4. helmikuu 2005
Kommentit