Sanovat, että on ulkona on lämmintä, kesäkin kuulemma tulollaan ja mitä
vielä muuta yhtä pinnallista. En tiedä, uskoisiko tuota, en ole
nimittäin sitten maanatain käynyt ulkona, paitsi tuossa kulman takana
ostamassa pitsaa ja nuudeleita. Sen siitä saa, kun uhraa elämänsä
pseudotieteelle.
Onneksi posti toi tänään suosikkibändin levyn ja viikon päästä olen jo jossain etelämmässä täältä.
Oikeasti, elämäni on jo pitkään muistuttanut hitaasti mutta varmasti
kohti rotkon reunaa vierivää kivenmurikkaa. On kai niin sumuista, etten
osaa pelätä putousta.
torstai, 2. kesäkuu 2005
Kommentit